tiistai 25. syyskuuta 2018

KH 3: 10 asiaa 14-vuotiaalle itsellesi

1. Et oo loukussa, sie vaan asut vielä porukoilla.
2. Älä polta päiväkirjojas/runojas/muita kirjotuksias. Ne, mitkä oot säästänyt, on jälkeenpäin auttanu monessa mietinnässä. Sinänsä kyllä jonkinlaista järkeä siihen mikä säilyy voisin toivoa. En tee mitään puhtaaks kirjotetulla kakkalistalla, vaikka se hirveen hauska vitsi sillon ala-asteella olikin.
3. Kent. Ehkäpä sunkin ruotsimotivaatiot jostain nousis.
4. Hanki nyrkkeilysäkki. Tulee tarpeeseen.
5. Osta hyvät korvatulpat. Ois tullu jo tarpeeseen.
6. Ei sun tarvii käyttää sukkia jos et haluu.
7. Se, että haluat kiinnittää enemmän huomiota siihen mitä pistät päälles, ei tee susta pinnallista. Ei oo väärin pukeutua niinkö haluaa.
8. Ois lista ihmisiä, joiden kanssa voisit viettää enemmän aikaa, koska ne tullaan viemään sun elämästä ihan liian aikaisin.
9. Tuut vielä löytämään paljon ihmisiä elämääsi, joiden seurassa ei ole yksinäinen olo. Kärsivällisyyttä.
10. Vaikka sun ympärillä ei osata laiskotella, muista laiskotella!

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

KH 2: 3 pelkoasi

Pelkoja. Tässä nyt sinänsä ois montakin tapaa vastata. Voisin mainita vaikka tiskivesikammon tai lavuaarissa oleviin ruuanjämiin koskemisen. Tottakai voisin listata myös asioita niinkö ilmastonmuutos tai murhaaja pimeällä kujalla, mutta tästä tuli nyt tällainen.

Katkeroituminen
Tätä on jotenkin tosi hankala nimetä, koska se pitää sisällään niin paljon. En halua katkeroitua, enkä muuttua ihmiseksi joka on jatkuvasti/helposti vihainen, en kantaa kaunaa enkä muuttua kyyniseksi pessimistiksi. Mie en halua katsoa tätä maailmaa sellaisten lasien läpi, enkä halua elää niin raskasta elämää muutenkaan. Osaan olla monesti ihan naurettavan optimistinen ja naiivi, mut en luopuisi kummastakaan piirteestä mistään hinnasta.

Yksinäisyys
Aika selkee, ja varmasti aika monen pelko. Täytyy muistaa että yksin oleminen ja yksinäisyys on kaksi täysin eri asiaa. Yksinäisyys on pelottavaa, kun se on tunnetila. Kun tuntuu yksinäiseltä/unohdetulta/samantekevältä. Sellainen vähitellen rikkoo ihmisen.

Tulevaisuuspommi?
Tämän pelon nimeäminen on vielä hankalampaa. Mutta olis ihan hirveetä löytää itsensä vuosien päästä (oli se sitten 2 tai 35 vuotta) sellaisesta tilanteesta jossa ei todellakaan haluaisi olla. Ympärillä ihmisiä joista ei oikeesti välitä ja työ josta ei tykkää eikä yhtään aikaa tehdä niitä asioita joita oikeesti rakastaa. Ettei oikeestaan enää edes tietäis mitä/ketä rakastaa. Pelkään sitä kauhun tunnetta, kun tajuaisi, että koko oma elämä on valhetta. Sitä fiilistä kun on loukussa.

Kaikki mun tähän listaamat pelot on loppujen lopuksi ihan estettävissä. Sinänsä "helppoja" pelkoja. Eivät pääse lamaannuttamaan kovin pahasti koskaan. Mie oikeesti voin vaikuttaa siihen, tuleeko näistä koskaan mun nykyhetkeä.

maanantai 17. syyskuuta 2018

KH 1: 20 random faktaa itsestäsi

Noniin, tällaset listat on aina vähän jotenkin äh tylsiä. Muuuuuutta ehkäpä tässä tilanteessa ihan jees ajatellen et en tosiaa oo tänne mitään itsestäni enkä mistään muusta hölissyt pitkään aikaan. Here we go.

1. Mulla on vähitellen kehittymässä aika paha isoäidinneliöistä johtuva psykoosi. Joudun tekemään niitä 450-500 yhtä näyttöä varten, joten vähän meinaa homma välillä rakoilla. Tuossa tuo virkkuukoukku nytkin mua tuijottaa vasemmalla puolella ku niitä varmaan pitäis tehä eikä lässyttää tänne. (Jos tää mun uudelleen löytynyt blogi-innostus onkin vaan isoäidinneliöiden välttelyä...)
2. Tykkään tuulesta. Useimmiten jopa silloinkin vaikka sen lisäks olis kylmä ja märkää. Viihtyminen on varusteista kiinni.
3. Kellot on ihania. Ja kalenterit myös.
4. Mun huone on täynnä kirjoja, käsityökamppeita, koriste-esineitä ja vaatteita.
5. Oon melkonen harakka. As in keräilen kaikkea jännää mitä löydän sieltä sun täältä ja kannan mukanani kotiin. (Niinkö esim. hauskoja tyyppejä baareista.) Ainoo ero on vaan siinä et en tykkää kiiltävistä asioista. Glitter mm. on yks oksettavimmista asioista joita tiiän.
6. Bussissa istuminen on ihan yks parhaita juttuja mitä tiedän. Henkilöautokin on tosi jees jos kuski on hyvä.
7. En osaa juoda tarpeeks vettä.
8. Meidän kesämökki myytiin yli 2v sitten, mut se on alkanu kolahtaa vasta tänä vuonna. Tiiä sitten missä in denial -tilassa sitä on oikee aluks pyöriny.
9. Rakastuttaa.
10. Mun elämä ois niiiiiiiiin paljon helpompaa, jos mulla olis teleportti.
11. En haluais osata lentää. Sen sijaan neljällä jalalla sujuvasti liikkuminen ois siistiä. Ja silleen etten kuitenkaa näyttäis konttaavalta ihmiseltä. Esim. Tarzanilta.
12. Harmittaa ettei tällä hetkellä ole porukkaa jonka kanssa soitella (soittimilla duhhh).
13. Harmittaa ettei sellaiseen oikeestaan tällä hetkellä olisi edes aikaakaan.
14. Oon ihan käsittämättömän paska arvioimaan pituuksia silmämääräisesti. Ja vielä huonompi painoa ihan vaan käsilläni.
15. Oon viimeisen vuoden ollut about päivittäin leikkaamassa takut pois, mutta nyt kun muutama viikko sitten lyhensin niitä urakalla, se fiilis on ainakin hetkeks helpottanut.
16. Haluan päästä tästä kankaanpäätouhusta eroon, jotta mun arkijutut vois olla vaan yhdellä paikkakunnalla. No, tän vuoden loppuun mennessä pitäis olla hommat valmiina. Paperin saan käteen todennäköisesti vasta ens vuoden puolella, kun kaikkia näyttöjä ei varmaan ehditä arvioimaan tän vuoden puolella.
17. Avokadon maku aiheuttaa mulle edelleenkin aika pahoja puistatuksia.
18. En oo tilannut paperikuvia vuoden 2010 alun jälkeen. Ois korkee aika.
19. Olis ihan superihanaa jos mulla mahtuis päiväohjelmaan aina päikkärit jossain vaiheessa päivää.
20. Oon loppujen lopuksi ihan järjettömän tyytyväinen omaan elämääni. Jooooo en jaksais oottaa et koulu loppuu ja jooooooo on vähä ongelmia kämpillä kun yksi kämppiksistä haisee bioroskikselta ja jooooooo välillä on vähän tunteet solmussa, mut silti. Kyllä sitä edelleenkin vaan kelpaa olla elossa.

mullon täs sopiva tauko et...

En aio ees alkaa tarkemmin selittää mihin oon kadonnut täältä melkein kolmeksi vuodeksi. Se olenko ollut kännissä linnassa tai reissussa, ei oikeestaan vaikuta lopputuloseen kuitenkaan mitenkään.
En ole jaksanut/halunnut päivittää, joten en ole niin tehnyt.

MUTTA. Jokin nyt ilmeisesti on tämän kesän jälkeen napsahtanut päässä, ja fiilis onkin tullut takaisin. Homma lähteköön käyntiin aika hauskan oloisella kirjoitushaasteella, joka mulle oli lähetetty (melkein tuossa kaksi vuotta sitten heh). Menköön ne tekstit vaikka otsikossa tunnisteella "KH". En aio postailla joka päivä, enkä luvata muutenkaan että homma lähtee jotenkin hullun aktiivisena pyörimään.

Katotaan miten käy.