tiistai 18. marraskuuta 2014

kurkataanpa pään sisälle

Mä hirveesti haluaisin jo kertoa, että oon ehtiny/jaksanu käydä kunnolla läpi nuo viimeisen parin kuukauden (tai oikeastaan koko vuoden krhm) kuvat, jotta voisin niitä tännekin laittaa, mutta ei. Nyt ei ole ehtinyt. Liikaa tekemistä ja olemista ja elämistä. 
Deal with it.

Haluaisin myös, et voisin kertoa mitä pään sisällä on tapahtunut viimeisen aikalailla vuoden aikana, tai varsinkin tämän vuoden puolella, mutta ei. Nyt ei ole ehtinyt. En ainakaan tietokoneella. Kirjoitettuja tekstejä löytyy monta kymmentä sivua, enemmän tai vähemmän julkaisemiskelpoista paskaa. Oon sentään vihdoin(!) päivittänyt joitain noita tekstejä tänne. Kannattaa siis selailla taaksepäin niin sieltä saattaa löytyä jotain, mitä ei vielä pari päivää sitten löytynyt. Päivitän tosin niitä tekstejä sitten kun mulla on aikaa/mielenkiintoa istua vähän pidempään koneella. En lupaa, että se tapahtuu ihan kovinkaan pian, eikä välttämättä koskaan.
Deal with it.

Se, minkä voin kertoa, on että en ole ikinä ollut näin onnellinen. Odottavan onnellinen. On tapahtunut ihan järjettömän ihania asioita. Ja kaiken lisäksi voin sanoa, että samalla linjalla jatkuu. Ei sillä, etteikö sitä tietäisi, että elämä on yhtä vuoristorataa (varsinki minulla), joten varmasti tulee niitä alamäkiäkin ja sellaista. Minä en kuitenkaan anna enää ikinä kenenkään toisen vetää minua mukanaan viemäriin. Jos haluan viemäriin, niin menen sinne ihan omasta tahdostani.
Siinäpä suurin läksy, joka on tullut tänä syksynä (vasta) kunnolla opittua. 
Deal with it.

Because I will.

Ei kommentteja: