keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Toi yksi tossa nukkuu hymyssä suin. Ei oo mitään ihanampaa katseltavaa just nyt. Kaikki höyrypäät rauhottu hetkeksi. Paitsi minä. Kuinka yllättävää. Yksi laulelee omiaan kitaran kanssa. Muka joo tajuissaan. Pännäinen. Missäs helvetissä se on? Junan virkailijat taitaa vähän pelätä meidän loossia. No, en ihmettele. Kaks rastapäätä nukkuu toisiaan vasten, toiselta about valuu kuolaa suusta. Nyt se laulaa kitaran kanssa Jason Mrazin biisejä. Freedom song herranjumala! Känniääliökin miettii, jos ravintolavaunu jo aukeaisi. Ai ei? No se sitten kaivoi jallun repusta. Vanhoja AKLn pinssejä. Ah. Mistä näitä ihmisiä oikein löytyy? Puhelimeen tuli viesti, pojan luo löhöämään aamulla! Ei vitsi, tämähän paranee vaan. En tiedä miten päin olisin. Pakko rauhottua, mitä tää tämmönen levottomuus oikein on? Piilarit pyörii päässä? Mölytäänkö me? Ei. Ei. Kaikilla kaikki hyvin? On. "Inari rauhotu!" 

Tanssahtelin loossia ympäri ja yritin saada röökiseuraa. Ei sit saatana. Meen yksin ah niin ihanan ipodin kanssa. Mietin koulua, ystäviä, helsinkiä, rovaniemeä, tulevaisuutta, nykyhetkeä, perhettä, musiikkia ja elämää. Tipahdan jaloiltani siitä ajatuksesta, ettei se meteoriitti tipukaan ehkä tähän päähän tänään.

Ei kommentteja: